ONNISTUUKO SABAYON?

Tänään syntyi ruokapöydässä ajatus ylläpitää säännöllisen epäsäännöllisesti blogia yhteisistä vapaa-ajan harrastustemme kohokohdista. Nähtäväksi jää viekö suurimman osan palstatilasta musiikki, ruoka vaiko matkailu tai esimerkiksi valokuvaus. Ainakin alkusysäyksen tälle antoi tämänpäiväinen jälkiruokamme jota olemme aikaisemmin saaneet nauttia Trattoria Romanassa. Kyse on Sabayonesta joka on alkujaan italialainen jälkiruoka (italiaksi Zabayone) ja erityisen suosittu Argentiinassa, Uruguayssa, Yhdysvaltojen italialaisalueilla ja Ranskassa. Yleensä se nautitaan marjojen tai hedelmien kanssa.
Sabayonen valmistus on tarkkaa puuhaa. Noin 15-20 minuutin keskeytymättömän vatkaamisen lisäksi on koko ajan seurattava ja säädettävä lämpötilaa. Saavuttaessaan 55 asteen lämpötilan lopetetaan hauteen kuumentaminen ja jatketaan vatkaamista kunnes Sabayon on ilmava ja kuohkea. Ennakkoluuloista huolimatta Tomi päätti kokeilla ja onnistuikin kohtalaisen hyvin. Ensi kerralla pitää vatkaamista tehostaa ja varata käsivoimia myös loppurutistukseen. Me nautimme Sabayonen kesäisten mansikoiden kera. Nautitaan muuten HETI kun vatkaaminen on lopetettu.